Viestintä, yhteistyö, kommunikointi

Viestintä, yhteistyö, kommunikointi

Ovatko seuraavat ilmaisut tuttuja? ”Nyt meni säätämiseksi toisen osapuolen kanssa.” ”Ilme oli hankalana, kun sanoin sen.” ”Mitähän Aino Inkeri tarkoitti?” ”Jäin suu auki tuijottamaan, kun hän sanoi sen minulle. Miten hän kehtasi sanoa niin?” Meistä jokainen on varmaan törmännyt näihin ilmaisuihin, joko kiertäen tai sitten olemme itse käyttäneet niitä. Mistä tällaiset ilmaukset kertovat?

Viime aikoina olen seuraillut, millaisia viestintään keskittyviä kursseja järjestetään eniten omissa yhdistyksissäni tai piireissäni. Millaisia taitoja halutaan parantaa? Jokaiselta riviltä nousee esiin eräs tarve – suomalaisten taidottomuus pitää puheita ja esiintyä. Niistä koulutuksista on melkein ylitarjontaa. Minusta on hienoa, että tällaisia järjestetään ja tämä asia on huomattu. Äidinkielen opettajana tuli lukuisia kertoja vastaan tilanne, kun opiskelijan esiintymistaito oli täysin hukassa kurssin alussa, joten koulutuksille on tarvetta. Kertaus on opintojen äiti myös työelämässäkin.

Mitä tapahtuu sitten, kun jokainen meistä on upea puhuja ja esiintyjä? Osaamme saada yleisön hiljaiseksi, kuuntelemaan meitä ja ääntämme, ehkä asiaakin. Osaamme olla vaikutusvaltaisia ja esimerkillisiä, ihannoituja. Saammeko asioita hoidettua? Osaammeko kuunnella? Osaammeko tehdä kompromisseja? Eräs tuttavani politiikasta lausui kerran seuraavaa, ja se jäi kuolemattomasti mieleeni: ”Tässä videosalissa kuunnellaan vain omaa ääntä ja näytetään tehokkaalta suurelle yleisölle. Mitä enemmän on äänessä, sitä ”vaikutusvaltaisempi” on olemus. Onneksi kuitenkin täällä toisella puolella, pyöreän pöydän ääressä, tehdään ne päätökset ja jopa keskustellaan ja kuunnellaan toisia.”

Keskustellaan. Kuunnellaan. Tehdään päätöksiä.

Viestinnän tarkoitus on unohtunut, jos se tehdään yksipuolisesti, kuuntelematta tai ottamatta huomioon vastapuolen ajatuksia. Pitäähän ajatus toki myydä, mutta ei se ole vain sitä myynnissäkään. Myynti sisältää myös kompromisseja, vastaantulemisia ja neuvottelua – vuorovaikutusta ja palautteen kautta kehittämistä.

Viestinnän päätarkoitus on hoitaa suhteita ja solmia niitä, saada aikaan muutoksia ja aktivoida ihmiset toimimaan yhdessä, välittää tietoa ja myydä asia tai ajatus kaikille. Se ei ole vain oman äänen kuuntelemista, vaan siihen tarvitaan keskustelutaitoja, kohderyhmäajattelua, tilannetajua ja johdonmukaisuutta – KOMPROMISSEJA. Kompromisseja ei synny, jos viestinnän tekijöillä ei ole neuvottelutaitoja saati keskustelutaidoista tietoakaan. Itsepäisesti kuuntelemme vain omaa ääntämme, ja pidämme kiinni jääräpäisesti omasta näkökannastamme, koska tiedämme sen olevan se ainoa ja oikea. Kaikki saamamme palaute on väärää palautetta, ja mappi ö -tavaraa.

Kun kysymme, millainen on hyvä esimies, esille tulevat seuraavat ominaisuudet: Hyvällä johtajalla on erinomaiset vuorovaikutustaidot, hän osaa innostaa ja inspiroida, hänellä on tunneälyä sekä hyvän johtajan itsetuntemus on kunnossa eli hän tietää hyvät ja heikot puolensa. Huomio taas niihin heikkoihin puoliin – juuri ne ovat tiedossa. Kukaan meistä ei ole seppä syntyessään, mutta maailma on täynnä tapoja, joilla voimme muuttua sepiksi, kouluttautua, opetella ja perehtyä – harjoitella. Emme saa koskaan kieltää taidottomuuttamme, vaan meidän pitää tiedostaa se ja kehittyä paremmaksi sillä osa-alueella.

Tässäpä siis pohdittavaksi tilanne, jota voi kokeilla jokaisessa keskustelussa. Henkilö A rakastaa suklaata, varsinkin tummaa suklaata. Henkilö B rakastaa kookosta, ja voisi kuorruttaa kaikki ruoat sillä. Henkilö C on erilaisten marjojen ystävä. Hänen mielestään ei ole ruokaa, mihin marja ei sopisi. He alkavat tehdä herkkuhetkeen yhdessä jotain erikoista. Jokainen sai tuoda mukanaan yhden haluamansa ainesosan. Mitä luulette? Koostuiko herkku vain yhdestä ainesosasta?

Opetin viikolla nuorkauppakamarin koulutuksessa ydinainesanalyysiä sekä sitä, miten koulutus rakennetaan toimivaksi paketiksi. Jokaisessa kohdassa korostuivat seuraavat osa-alueet: kohderyhmä ja palaute. Kuinka otetaan kohderyhmä huomioon? Mikä on tärkeää kohderyhmälle eli vastapuolelle? Otammeko palautteen vastaan? Arvostammeko sitä eli otamme ne vastaan kehitysideoina? Kysymme tarkennusta ja lisätietoa?

Toimiva viestintä ottaa huomioon kohderyhmän, viestijä asettuu kohderyhmän kenkiin ja tuottaa viestinsä sen mukaisesti. Viestijä osaa ennakoida mahdollisen palautteen etukäteen ja laajentaa näkökantaansa sen mukaisesti – osaa perustella, vakuuttaa ja saada puolelleen.

Mikään asia maailmassa ei ole my way or highway. Silloin ei vuorovaikutusta synny, palautetta ei tule, päätöksiä ei synny, tapahtumia ei tapahdu ja vapaaehtoisia tekijöitä ei ilmoittaudu.

Vastaanottajalla on automaattisesti asenne: ”Ei hän kuuntele minua kuitenkaan.”