Apuna sisältöjen tuottamisessa | Hennaksi

Apuna sisältöjen tuottamisessa | Hennaksi

Ollessani opettaja opetin päivittäin yrityksen viestinnästä perusteita: Mitä on yritysviestintä, millaisiin asioihin tulisi siellä keskittyä, mihin aihealueisiin yritysviestintä jaetaan ja miten se saadaan toimivaksi?

Jokainen yritys toimii suunnitelmallisesti, palvelut on paketoitu ja tuotteistettu sekä toiminta on tavoitteellista. Kun nämä ovat kunnossa, on helppo suunnitella viestintää. Kaikella viestinnällä on yksi perustarkoitus – tuoda yrityksen palvelut tunnetuksi ja lisätä kiinnostavuutta, josta tietysti poikii myöhemmin myyntiä.

Jotta viestintä olisi oikeanlaista ja markkinointi sen kautta onnistuisi, on oltava ymmärrystä siitä, kenelle viestintä tehdään, miten tälle kohderyhmälle tuodaan palvelut näkyväksi ja tehdään niistä kiinnostavia. Tämä tarkoittaa taustoitusta eli viestinnän sisällöt hahmotella niin tilanteen, tavoitteen kuin kohderyhmänkin kannalta. Näin selviää, millaisia kanavia viestintään tulisi käyttää. Tässä pohdinnassa korostuvat juuri nämä viestinnän peruskysymykset: Mitä? Miksi? Kenelle? Milloin? Kuka? Miten?

Nykyäänhän tyypillisesti yritys avaa Facebook-tilin ja hoitaa sieltä kautta ns. tiedottamisen ajankohtaisista asioista. Verkkosivuilla on perustoiminta eli tuotteet/palvelut, yritystarina ja yhteystiedot. Niin yrityksellä kuin myös työntekijöillä on oma LinkedIn-profiili, jonka kautta tuodaan esille asiantuntijuus sekä osaaminen. Tunnelmia ja mielikuvia luodaan Instagramin kautta. Twitteriä käytetään arvojen ja ammattitaidon esiintuomiseen, ja keskusteluun muiden asiantuntijoiden kanssa. Jos mahdollista, tunnetauluja eli moodboardeja rakennellaan Pinterestiin. Näistä muodostuu omanlaisensa kokonaisuus. Jokainen valitsee omansa ja keskittyy sisällöntuottamisessa niihin.

Mitä sisältöjä sinne sitten tehdään?

Tämä on yleinen kysymys. Rohkaisijoita on paljon, mutta lopulta tekijöitä on vähän. Kaikki lähtee mielestäni liikkeelle viestintäsuunnitelmasta. Koen tärkeäksi toiminnassani lähteä liikkeelle aina siitä uuden asiakkaani kanssa. Viestintäsuunnitelmasta selviää yksinkertaisuudessaan ainakin vähintään nämä tiedot: viestinnän tavoitteet, kohderyhmäkuvaukset, käytettävät viestintäkanavat, aikataulut, vastuuhenkilöiden tiedot, arvioidaan mahdolliset markkinointikustannukset sekä kerrotaan, miten viestinnän tuloksia arvioidaan. Viestintäsuunnitelma rakentaa sen rungon toiminnalle, koska sieltä selviävät tavat, joiden mukaan toimitaan.

Olen tehnyt sisällöntuottamiskampanjoita ns. 3 – 4 kk kokonaisuuksina. Tarkoituksena on ollut rakentaa yritykselle viestintä kuntoon niin, että se voisi toimia kampanjan jälkeen omatoimisestikin. Aluksi rakennamme yhdessä viestintäsuunnitelman 3 kk ajalle. Kun viestintäsuunnitelma on tehty, aloitetaan viestiminen suunnitelman mukaisesti. Viestit eivät synny tuosta vain, vaan nekin tulee suunnitella tarkasti. Viesteissä tulisi korostua nämä neljä seikkaa: olennaisuus, loogisuus, selkeys ja laatu.

Kun luodaan viesti, se saisi kertoa vain yhdestä asiasta kerrallaan. Järjestyksen tulisi olla looginen eli tärkein alkuun ja lisätiedot loppua kohden. Jos teksti ei ole puoleen väliin kiinnostava, ei sitä kukaan lue loppuun asti. Rakenteen tulisi olla selkeä eli tekstissä puhuttaisiin yhdestä asiakokonaisuudesta yhdessä kappaleessa. Lopuksi tekstin tulisi olla laadukasta ja kielen osuvaa ja kohderyhmää palvelevaa. Jos pitää selostaa erikoistermejä auki, silloin ne tulee selostaa auki. Jos pitää käyttää erikoistermejä, silloin käytetään erikoistermejä. Kohderyhmä ja kanava määrittävät sen, miten viestit luodaan. Silloin tällöin ei olisi pahitteeksi, jos luomansa tekstit lukisi esimerkiksi ääneen ennen kuin painaa Lähetä. Silloin huomaa viimeistään, miltä teksti kuulostaa ja onko mahdollisia viittausvirheitä eksynyt joukkoon. Viikolla esim. törmäsin seuraavanlaiseen otsikointiin.

Ossaakko nää tavuttaa? Tavutusvirheitä sattuu kiireen keskellä.

Seuraajasta asiakkaaksi

Jokaisella yrityksellä on asiakaskuntansa ja seuraajansa. Kun tuntemattomuus on ohitettu, lisääntyy tieto yrityksestä. ”Ai. Tuopa on mielenkiintoinen yritys. Mitähän se tarjoaa? Onkohan siellä jotain, missä ne voisivat auttaa minua? Laitanpa viestiä ja kysyn, onko niillä tätä.”

Kun yrityksen omistajalla on selkeä kuva siitä, mikä uppoaa asiakaskuntaan, viestintää voi tehdä aika vapaasti sen mukaan. On ollut ihana opastaa yrityksiä rohkaistumaan ja viestimään oman tyylinsä mukaisesti. Kannustamalla ja tukemalla sekä samalla näyttämällä selkeä tie, miten viestintää voisi tehdä, on saatu aikaan mukavaa kehitystä ja oivallustyötä. Loppujen lopuksi siivet ovat kantaneet niin, että viestintää on voitu tehdä tai ainakin kokeilla tehdä omatoimisesti.

Tästä esimerkkinä on mm. Tulikivi-Studio Oulu. Kiitos Ramille, että sain olla opastamassa, miten sosiaalista viestintää voisi hoitaa. Uskon, että olet nyt rohkaistunut kokeilemaan enemmän, mitä kaikkea Facebookissa ja Instagramissa voisi tehdä.